Nicaraguan ja Suomen suhteet

Tässä artikkelissa kerromme Suomen ja Nicaraguan välisestä kehitysyhteistyöstä sekä sen päättymisestä ja siihen johtaneista syistä. Tämän lisäksi käsittelemme maiden välistä kauppaa, väitettä niiden välillä vallitsevasta sotatilasta sekä Nicaraguaan matkustusta ja Suomi-Nicaragua -seuraa. Useampi suomalainen järjestö ja yritys järjestää matkoja Nicaraguaan, ja maiden välistä kulttuurivaihtoa on koettu muun muassa musiikin ja keramiikan kautta. Jatka lukemista jos haluat tietää lisää Suomen ja Nicaraguan suhteesta!

Maiden väliset suhteet

Suomella on diplomaattiset, joulukuussa 1975 solmitut suhteet Nicaraguan kanssa. Nicaraguassa ei ole erikseen Suomen lähetystöä, vaan Suomen edustus tapahtuu Meksikon lähetystöstä Mexico Citystä käsin. Nicaragualla sen sijaan on ollut Suomessa oma lähetystönsä jo muutaman vuoden ajan. Maiden välillä oli pitkään kehitysyhteistyötä, mutta monen muun länsimaan tapaan Suomi on sittemmin vetänyt avustuksensa Nicaraguasta syistä, joista kerromme myöhemmin lisää.

Vaikka Suomen ja Nicaraguan välisen kehitysyhteistyön lakkaaminen viittaakin maiden hallitusten erimielisyyksiin ja epäluottamukseen, toimii maiden välinen kauppa, turismi ja kansalaisten välinen yhteistyö edelleen. Yksi tärkeimmistä tekijöistä tällä saralla on Suomi-Nicaragua -seura. Sen tarkoitus on edistää suomalaisten ja nicaragualaisten välistä vuoropuhelua ja kulttuurivaihtoa sekä osallistuvat YK:n järjestämään kehitysapuun, joka kenties saavuttaa tarkoitetun kohteensa paremmin kuin valtioiden välinen rahallinen kehitysapu.

Kehitysyhteistyö ennen vuotta 2008

Suomi tuki pitkään Nicaraguan poliittisten levottomuuksien ja luonnonkatastrofien – kuten hurrikaanien, maanjäristysten ja tulvimisen – ravistelemaa taloutta: yli 30 vuoden ajan Suomi myönsi valtiolle kehitysapua tukien ennen kaikkea valtion maataloutta, terveydenhuoltoa ja hallinnollista kehitystä. Niinpä maiden välisen pitkän kehitysyhteistyön historia onkin ollut tärkeä tekijä määrittelemässä Suomen ja Nicaraguan välisiä suhteita: Suomi tunnettiin Nicaraguassa monen kymmenen vuoden ajan tärkeänä avun antajana.

Nicaragua oli siis yksi pisimpään Suomesta kehitysapua vastaanottaneista valtioista, ja näiden yli 30 vuoden ajan Suomen tärkein latinalaisessa Amerikassa sijaitseva kehitysavun kohde. Vuonna 2004 Suomen presidentti Tarja Halonen teki valtionvierailun Nicaraguaan julistaen maan yhdeksi Suomen ulkomaille suorittaman kehitysavun tärkeimmäksi kohteeksi. Vielä vuonna 2007 Suomi myönsi maalle noin 15 miljoonan euron arvosta kehitysapua. Seuraava vuosi toi kuitenkin mukanaan muutoksen.

Kehitysyhteistyö 2008 jälkeen

Vuoden 2008 maatarkastuksen yhteydessä alkoi Suomelle kuitenkin paljastua, ettei Nicaraguaan maksettu avustus välttämättä mennytkään niihin kohteisiin mihin se oli tarkoitettu. Tuolloinen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen vieraili Nicaraguassa vuonna 2008 tavaten maan presidentin Ortegan sekä varakehitysministeri Jaentschken. Väyrynen totesi tuolloin, ettei budjettituen maksaminen maalle ollut järkevä vaihtoehto, arvellen että avustusrahat menisivät lähinnä korruption ja Ortegan lähipiirin tukemiseen.

Suoran rahallisen tuen muodossa olevalle kehitysyhteistyölle tuli siis lokakuun 22. päivänä loppu protestina sekä maan kunnallisvaaleille, joiden toteutuksesta puuttui demokratia, että valtion budjetin läpinäkyvyyden puutteelle. Kaikki Suomen ja Nicaraguan kahdenväliset kehityshankkeet päättyivät lopullisesti vuonna 2012. Suomi ei kuitenkaan ole ainoa länsimaa, joka on päättänyt kehitysyhteistyön Nicaraguan kanssa: monet maat ovat hallituksen korruptoituneisuuden sekä vanhanaikaisten aborttilakien vuoksi kieltäytyneet jatkamasta maan avustusta.

Muu Suomen ja Nicaraguan välinen yhteistyö

Suomen ja Nicaraguan välinen kauppa on ollut perinteisesti varsin yksisuuntaista: esimerkiksi viime vuonna tuonti oli 7 miljoonaa euroa, kun taas vienti oli alle puoli miljoonaa. Pääasiassa Nicaraguasta on tuotu Suomeen kahvia sekä jonkin verran elektroniikkaa, ja Suomesta viety Nicaraguaan juomia, kemiallisia aineita sekä myöskin elektroniikkaa. Vaikka budjettituki valtiolle onkin pysäytetty, voit suomalaisena tukea nicaragualaisia parhaiten maahan matkustamalla!

Suomen ja Nicaraguan välisiä ei-poliittisia suhteita on jo vuodesta 1981 lähtien ylläpitänyt voittoa tavoittelematon Suomi-Nicaragua -seura. Se on maiden yhteistyötä ja vuoropuhelua edistävä ystävyysseura. Suomi-Nicaragua -seura toimii muun muassa Suomessa järjestettävissä monikulttuuritapahtumissa, järjestämällä omia tapahtumiaan sekä julkaisemalla omaa lehteään. Seura tukee myös nicaragualaisten maahanmuuttajien sopeutumista Suomeen. Tätä artikkelia kirjoittaessa seuran kotisivut eivät olleet toiminnassa, mutta järjestö on aktiivisena Facebookissa.

Hyvä tietää

Huolimatta maineestaan poliittisten levottomuuksien riivaamana valtiona, Nicaragua on erinomainen matkakohde etenkin reppureissaajille. Lennot Suomesta Nicaraguaan kustantavat noin 700 – 1 000 euroa, riippuen matkustusajankohdasta ja siitä, kuinka hyvissä ajoin liput hankkii. Maan turvallisuus on samaa luokkaa kuin muissa ympäröivissä valtioissa, ja se on hyvä tarkistaa etukäteen Meksikon suurlähetystön sivuilta. Taskuvarkaudet ovat isoin turistia kohtaava uhka. Jos harkitset Nicaraguaan matkustamista, luethan artikkelimme ”Lomalle Nicaraguaan”!

Pitkään tuntemattomasta lähteestä alkunsa saaneen ja siitä asti huhumyllyssä liikkuneen väitteen mukaan Nicaragua julisti toisen maailmansodan aikana sodan Suomea vastaan. Nicaragua ei kuitenkaan osallistunut sodan jälkeisiin rauhanneuvotteluihin, minkä vuoksi – legendan mukaan – maat ovat edelleen muodollisesti sotatilassa. Tämä väite maiden välisestä diplomaattis-teknisestä sotatilasta kuitenkin tarkistettiin ennen kuin maat astuivat diplomaattisuhteeseen 22. joulukuuta 1975 sopimuksella. Väite todettiin urbaanilegendaksi, kun todisteita tästä sodanjulistuksesta ei onnistuttu löytämään.

Miltä tulevaisuus näyttää?

Suomen ja Nicaraguan välisiä suhteita määritteli pitkään maiden välinen kehitysyhteistyö, jonka aikana Suomi koki tärkeänä tukea maan taloudellista kasvua. Nicaraguan hallinnossa rehottava valtaapitävien oman edun tavoittelu on kuitenkin fakta, jota Suomi ei enää voinut katsoa sormiensa lävitse. Vetämällä budjettituen Nicaragualta Suomi osoitti tukensa maan kansalaisia kohtaan kieltäytymällä rahoittamasta korruptiota. Maiden kansalaisten välistä vuoropuhelua on kuitenkin mahdollistamassa Suomi-Nicaragua -seura sekä turismi Suomesta Nicaraguaan.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *